Kotimaisuus
& vastuullisuus

Kotimaisuus ja vastuullisuus ovat arjen valintoja – sitä, että tietää, mistä ruoka tulee ja voi luottaa sen turvallisuuteen, puhtauteen ja ravintorikkauteen. Kun ymmärtää ruoan matkan pellolta pöytään, syöminen tuntuu merkityksellisemmältä. Ruokaturvaa.fi on paikka, jossa kotimainen ruoka ja sen tekijät tulevat lähemmäs meitä kaikkia.

Kun valitsemme kotimaisen tuotteen, tuemme viljelijää, pidämme huoltovarmuutta yllä ja varmistamme, että suomalainen ruoka ei katoa. Yksittäisen ostoskorin kokoaminen ei ehkä tunnu suurelta teolta, mutta yhdessä niistä rakentuu kokonainen ruokaturva.

Ilmakuva, jossa näkyy peltoja, metsää, vesistöä ja valoa sekä tummia pilviä taivaalla.

1.

Ruoka alkaa ihmisestä, joka tuntee maansa, eläimensä ja työnsä. Maatalous työllistää yli 60 000 henkilöä. He ovat:

  • kasvinviljelijöitä

  • maitotilallisia

  • lihantuottajia

  • marja- ja vihannesviljelijöitä

  • kalastajia ja poronhoitajia

  • erikoiskasvien tuottajia

2.

Kun raaka-aine on korjattu, se siirtyy kotimaisille jalostajille:

  • meijereihin

  • teurastamoihin

  • myllyihin

  • leipomoihin

  • vihannes- ja marjajalostamoihin

3.

Tässä vaiheessa ruoka muuttuu tuotteiksi, jotka tunnemme: maidoksi, jogurtiksi, leiväksi, jauhoiksi, lihatuotteiksi, pakasteiksi ja valmisruoiksi.

Kotimainen ruoka kulkee lyhyen matkan:

  • tuottajalta jalostajalle

  • jalostajalta kauppaan

4.

Kauppa on se paikka, jossa kuluttaja kohtaa ruoan. Mutta vaikka tuote on hyllyssä, sen takana on edelleen:

  • viljelijä

  • jalostaja

  • kuljettaja

  • pakkaaja

  • kaupan työntekijä

5.

Kotimainen ruoka on aina monen ihmisen työn tulos. Kun valitsemme kotimaisen tuotteen, valitsemme samalla:

  • suomalaisen työn

  • suomalaisen osaamisen

  • suomalaisen ruokaturvan

Ja ennen kaikkea: varmistamme, että Suomessa on tulevaisuudessakin ihmisiä, jotka osaavat tuottaa ruokaa.

Kotimaisen ruoan suosiminen ei ole vain arvovalinta – se on teko, joka vaikuttaa suoraan siihen, millainen ruokajärjestelmä Suomessa tulevaisuudessa on. Kun valitsemme kotimaisen tuotteen, tuemme ihmisiä, jotka tekevät työtä joka päivä sen eteen, että meillä on ruokaa omasta maasta myös huomenna.

  • Kotimainen ruoka on:

    • turvallista ja jäljitettävää

    • tuotettu tiukkojen ympäristö- ja eläinten hyvinvointivaatimusten mukaan

    • lähellä tuotettua, mikä vähentää kuljetuksia ja päästöjä

    • suomalaista työtä, joka pitää maaseudun elinvoimaisena

    Kun ostat kotimaista, et tue vain yhtä tilaa – tuet kokonaisen ketjun toimintaa pellolta kauppaan. Kotimaisen valitseminen on myös vastuullinen valinta sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. Valitsemalla suomalaisen tuemme kotimaista työtä, mikä on taloudellisesti merkittävä teko niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.

  • Kyllä, monella tavalla. Suomen ruokaturva ei ole itsestäänselvyys, vaan se on tällä hetkellä paineessa:

    • Maatilojen määrä on puolittunut 2000-luvulla

    • Tuotantokustannukset ovat nousseet nopeammin kuin tuottajahinnat

    • Tuontiruoka täyttää yhä suuremman osan kaupan hyllyistä

    • Monien tuoteryhmien omavaraisuus on laskussa

    • Tuotanto keskittyy yhä harvemmille tiloille

    Kun kotimainen tuotanto heikkenee, myös huoltovarmuus heikkenee. Siksi jokaisella ostetulla kotimaisella tuotteella on merkitystä.

  • Kotimaisuus ja vastuullisuus kulkevat Suomessa käsi kädessä.

    Kotimainen ruoka on vastuullista, koska:

    • tuotantoketju on lyhyt ja läpinäkyvä

    • ympäristövaatimukset ovat Euroopan tiukimpia

    • eläinten hyvinvointi on korkealla tasolla

    • viljelijät ovat poikkeuksellisen koulutettuja, ja osalla on jopa valmiudet toimia poikkeusoloissa

    • ruoka tuotetaan pohjoisissa olosuhteissa, joissa tautipaine on pieni ja kemikaalien käyttö vähäistä

    Kun valitsemme kotimaisen vaihtoehdon, valitsemme samalla vastuullisemman ja kestävämmän tavan tuottaa ruokaa.

Piirros kolmesta perunalta näyttävästä esineestä, kaksi on kokonaisia ja yksi puoliksi leikattu.

Viljelijöiden määrä on vähentynyt tasaisesti, ja monien tuoteryhmien omavaraisuus on laskussa. Samalla tuontiruoka täyttää yhä suuremman osan kaupan hyllyistä. Tämä näkyy erityisesti tuotteissa, joiden kotimainen tuotanto on supistunut, kuten sokerissa ja vihanneksissa.

2000‑luvulla maatilojen määrä on vähentynyt rajusti: vuonna 2000 maatiloja oli noin 81 000 ja vuonna 2020 enää noin 50 000. Se tarkoittaa, että joka kolmas tila on kadonnut kahdessa vuosikymmenessä. Viljelijöitä ja karjankasvattajia on edelleen kymmeniä tuhansia, mutta heidän määränsä pienenee joka vuosi. Samalla tilakoot kasvavat, ja tuotanto keskittyy yhä harvemmille toimijoille. Esimerkiksi kotieläintilojen määrä on puolittunut 2000‑luvulla, ja erityisesti sika‑ ja maitotiloja on lopettanut paljon.

Suomalaiset maanviljelijät ovat Euroopan koulutetuimpia. Valtaosa heistä on suorittanut vähintään maatalousalan tutkinnon, ja moni jatkaa opintoja agrologiksi (AMK) tai agronomiksi (yliopisto). Koulutus kattaa kasvinviljelyn, eläinten hyvinvoinnin, talouden, ympäristövaatimukset ja modernin maatalousteknologian.

Suomessa on myös erityispiirre, joka erottaa meidät monista muista maista: osa viljelijöistä on koulutettu toimimaan poikkeusoloissa ja huoltovarmuuden tehtävissä.

Tämä tarkoittaa, että heillä on valmiudet ylläpitää ruoantuotantoa myös kriisitilanteissa – osaamista, jota ei monissa maissa ole lainkaan järjestelmällisesti.

Yhdessä tämä tekee suomalaisesta ruoantuotannosta poikkeuksellisen osaavaa, turvallista ja kriisinkestävää.

Suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa, mutta ostoskorissa valinnat eivät aina heijasta sitä. Hinta ohjaa päätöksiä, vaikka kotimaisuuden merkitys ymmärretään laajasti. Silti kotimaiset tuotteet ovat monissa kategorioissa edelleen suosituimpia, ja kiinnostus lähellä tuotettuun ruokaan kasvaa.

Lyhyet kuljetusmatkat, tiukat ympäristövaatimukset ja läpinäkyvä tuotantoketju tekevät suomalaisesta ruoasta monessa tapauksessa ilmastoystävällisemmän vaihtoehdon verrattuna tuontiin. Kun ruoka tuotetaan lähellä, sen vaikutukset ovat konkreettisia ja hallittavissa – ja hyöty jää Suomeen.

Kuka voi toimia ja miten?

Viljelijät

Tuottavat ruokaa vastuullisesti, pitävät yllä osaamista ja huoltovarmuutta.

Elintarvikeyritykset

Valitsevat kotimaisia raaka-aineita
ja tekevät tuotantoketjusta läpinäkyvän.

Kaupat

Päättävät, mitä hyllyille nostetaan ja miten kotimaiset tuotteet näkyvät.

Päättäjät

Luovat edellytykset kannattavalle ruoantuotannolle ja huoltovarmuudelle.

Kuluttajat

Valitsevat, mitä ostoskoriin päätyy, ja sitä kautta, mitä Suomessa kannattaa tuottaa.

Mitä kuluttaja voi tehdä kotimaisen ruokaturvan eteen?

  • Valita kotimaisen vaihtoehdon aina, kun se on mahdollista.

  • Suosia satokauden tuotteita ja lähellä tuotettua ruokaa.

  • Ostaa suoraan tuottajilta, toreilta tai tilamyymälöistä.

  • Vähentää ruokahävikkiä – se on myös ruokaturvateko.

  • Jakaa tietoa ja tukea kotimaisuutta omassa arjessa ja somessa.